14. Jyväskylän Kevät, kaikille avoimia kulttuurikeskusteluja maalis-toukokuussa 2026

 

Järjestäjä Lassi Nummen seura ry

Suojelija Leenä Nissilä, joka on dosentti, filosofian tohtori ja Kotimaisten kielten keskuksen johtaja  

 

Kotimaisten kielten vuosi pannaan ohjelmassa merkille. Tilaisuuksissa korostuu jokaisen oikeus äidinkieleen, kielen ja kirjallisuuden merkitys ihmiselle ja kulttuurille sekä Jyväskylä kirja-, kulttuuri- ja yliopistokaupunkina. Myös kaupungin synty   suomenkielisen oppi- ja kirjasivistyksen kehdoksi saa esittelynsä.  

 

Ohjelma tarkentuu ja päivittyy mahdollisuuksien mukaan tälle sivulle ja ensisijaisesti tapahtuman kotisivulle Facebookissa. Webinaareja voi seurata suorana lähetyksenä tällä sivulla: 

https://www.facebook.com/jyvaskylankevattapahtuma 

Verkkotilaisuuksien tallenne tulee Facebookin lisäksi Jyväskylän Kevään YouTube -kanavalle.

Jyväskylän Kevään keskustelujen livestriimejä katsovat vuosittain tuhannet ihmiset.

 

 

14. Jyväskylän Kevät 2026

Kotimaisten kielten vuosi

Ohjelma - muutokset mahdollisia

 

Lassi Nummen seurassa 

Dosentti Katriina Kajanneksen artikkelista selviää, millainen yhdistys on tapahtuman järjestävä Lassi Nummen seura ry. Tekstin luettuaan tietää, kuka Lassi Nummi oli, miksi tämän järjestön kotipaikka on Jyväskylä, mitä toimintaa sillä on ja miksi se toteuttaa Jyväskylän Kevään. https://nimikkoseurassa.blogspot.com/

 

Nummet 21.3. klo 18

Nummi-suvun kirjailijat ovat suomenkielisen kirjallisuuden keskeisiä nimiä ja samalla tunnettuja kansainvälisistä yhteyksistään ja kosketuksistaan Kiinaan. Erityisesti Lassi Nummelle suomen kieli ja omakielinen kirjallisuus olivat arvo sinänsä. Myös hänen lyriikkansa uskonnollinen ilmaisu kiinnostaa, samoin kokonaistaideteoksen idea. Miten perhe ja suku vaikuttavat jäseniinsä?

Elokuvaohjaaja, teatteritaiteen tohtori Ilari Nummi, ja psykologi, laillistettu psykoterapeutti Sari Riepponen ja väitöskirjansa Pentti Saarikosken uskonnollisesta kielestä kirjoittanut teologian tohtori Arto Köykkä, joka johdattelee keskustelua

 

Krohnit 25.3. klo 14

Krohnin kulttuurisukuun kuuluu vuosisadasta toiseen eri taiteiden ja tieteiden merkittäviä edustajia. Heitä oli Aleksis Kiven lähimmissä ystävissä ja auttajissa ja jo 1800-luvulla suomen kielen kehittäjissä, kielentutkimuksessa, kielipolitiikassa ja kansanrunoudentutkimuksessa. Huomattavia kirjailijoita suvussa on jo kolmantena vuosisatana.  

Professori Pirjo Lyytikäinen, dosentti, kulttuurihistorian yliopistonlehtori Maarit Leskelä-Kärki ja filosofian maisteri Hilkka Oksama Krohnien sukuseuran hallituksesta. Keskustelua johdattelee professori Karl-Erik Michelsen

 

Tapperit  28.3. klo 13

Veljekset Marko, Harri, Kain ja Yrjö Tapper vanhempineen ovat oleellinen osa ei vain Saarijärven ja Jyväskylän vaan myös Suomen historiaa. Marko Tapio ja Harri Tapper ovat proosan ja sen ilmaisun uudistajia. Nyt heidän työtään katsotaan tämän päivän kannalta. 

Filosofian tohtori, viestintäpäällikkö Matti Kuhna, joka on väitellyt Marko Tapion tuotannosta Jyväskylän yliopistossa, filosofian tohtori, museotoimenjohtaja Kirsi Hänninen ja keskustelun johdattelijana filosofian maisteri, eläkkeellä oleva kirjastonjohtaja Ilkka Hirvi

 

Rauha- ja sotapuhe 9.4. klo 14

Käsitykset omasta ja toisten kulttuurista muuttuvat kriisivaiheessa ja sodassa. Mitä mahdollisuuksia ja näkökulmia rauhan tavoittelulla ja rauhalla on eri tilanteissa, ja miten sota- ja rauhapuhe eroavat toisistaan?

Professori Jyrki Nummi, professori Juhani Niemi, professori Jukka Kekkonen ja dosentti, historiantutkija Erkki Tuomioja

 

Saamen kielet ja Saamen tilanne 16.4. klo 14

Miten pieni Saame tuottaa niin paljon luovuutta, taiteita ja muuta kulttuuria? Hankkeet ja niiden aikaansaannokset valottavat nykytilannetta ja kulkua huomiseen. Tutustumme muutamaan kieliä ja luontoa koskevaan hankkeeseen ja Saamen ajankohtaisiin kysymyksiin.

Hankepäällikkö Joni Gauriloff, Saamelaiskäräjien kieliturvasihteeri Anne-Kriste Aikio,  puheviestinnän lehtori, eläkkeellä (Jyväskylän yliopisto) Maritta Stoor-Lehtinen ja professori Jukka Kekkonen

 

Jyväskylän opettajaseminaarin kulttuuriperintö 27.4. klo 13

Vuoropuhelu antaa tutkimuspohjaista tietoa opettajaseminaarin yleisestä merkityksestä ja annista suomenkieliselle oppi- ja kirjasivistykselle, musiikille ja joulun ja muiden juhlien vietolle. Mikä on tänään opettajaseminaarin kulttuuriperintö? 

Yliopistotutkija, dosentti Antti Pirhonen johdattelee keskustelua, mukana yliopistonlehtori, dosentti Lauri Kemppinen, post doc -tutkija, filosofian tohtori Anna-Kaisa Ylikotila ja filosofian tohtori, lehtori emerita Erja Kosonen

 

Salamat 5.5. klo 18 

Hannu Salaman laaja tuotanto on usean vuosikymmenen ajalta kirjallisuuden ydintä. Radikaalin yhteiskunnallisuuden lisäksi sen tekee kiinnostavaksi rakenteiden ja ilmaisun uudistus. Hän ei ole ainoa kirjailija suvussaan. Luvassa on tuoreita näkökulmia aiheeseen. 

Filosofian tohtori, Hannu Salama -seuran puheenjohtaja Milla Peltonen, Aapo Kukko  ja Veli-Pekka Leppänen. Johdattelijana filosofian maisteri, eläkkeellä oleva kirjastonjohtaja Ilkka Hirvi, teknisenä avustajana Lasse Poser. 

 

 

Tilaisuuksien esiintyjät ovat kunkin aiheen asiantuntijoita. Kuten Lassi Nummen seuran sadoissa aiemmissa yleisötilaisuuksissa, he ovat nytkin kirjailijoita, tutkijoita, professoreja, dosentteja ja eri organisaatioiden edustajia. Sama pätee yhdistyksessä koottujen lukuisien kirjojen kirjoittajiin.

 

Tapahtuma esittelee Jyväskylän vahvuuksia, kuten oppisivistystä, yliopistoa, tieteitä, taiteita, edistystä, tasa-arvoa ja avointa keskustelua. Keskusteluissa kuullaan kaupungin kehitysvaiheista. Se syntyi suomenkielisen oppi- ja kirjasivistyksen tukikohdaksi, johon perustettiin opettajaseminaari, lyseo ja tyttökoulu. Yhdenvertaista koulutusta oli pojille ja tytöille, miehille ja naisille, ja pedagogia pohjautui tieteelle.    

 

Jyväskylää nimitti Suomen Ateenaksi ensimmäisenä tiettävästi Elias Lönnrot 1850-luvulla. Nuoren pikkukaupungin rinnastaminen Euroopan kulttuurin kotipaikkaan oli osuva ennakointi myöhemmille tapahtumille.

 

Jyväskylän Kevään keskusteluissa etsitään tästä päivästä niitä asioita, asenteita ja arvoja, joiden perusteella lempinimi oli ja on oikeutettu. Niitä ovat koulutuksen jatkuva uudistuminen monipuolistuminen, aatteet ja ideat, sivistyksen levittäminen maakuntaan ja maahan ja kansainvälistyminen. Nykyisin Jyväskylä on koko maailmassa arvostettu arkkitehtuuri-, kulttuuri- ja yliopistokaupunki, ja kirjakaupunkiperinne jatkuu. Jo 1800-luvulla luotu eettisesti ja tiedollisesti kestävä keskustelu- ja yhdistysperinne tuottavat satoa näinäkin vuosina. Jyväskylän Kevään esiintyjissä on kaupungin yliopiston toimijoita ja kasvatteja.

 

Tapahtuman aiheisiin kuuluvat myös kirjailijat ja kirjailijasuvut, joiden kautta valottuu kirjan ja kulttuurin voima yksilön, yhteisön, kaupungin ja maan kehityksessä. Kulttuurihyvinvointi kannattelee Suomea.